Neiti Murble lisäsi kamomillateehensä tapojensa vastaisesti hunajan sijaan sokeria ja puristettua sitruunamehua, minkä jälkeen hän istahti takaisin rokokootuolilleen. Iltapäiväaurinko pilkisteli suuren tammen takaa kohti neiti Murblen toisen kerroksen terassia, ja neiti Murble silmäili uudelleen ystävättäreltään saamaansa kirjettä. Mary Thompson oli alkanut aistia idyllisessä kotikylässään varsin mustanpuhuvaa tunnelmaa. Edellisinä viikkoina postinkantajan koira oli löytynyt kuolleena ja erään professorin puutarhasta varastettu valurautainen kuokka.
